Kuvaus
Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen kunnan toiminnassa edellyttää, että tietoa Lappeenrannan luonnosta ja luonnon tilasta on saatavilla ja että tieto on luotettavaa ja riittävän tarkkaa. Tarvetta luontoarvoja koskevan tiedon lisäämiselle on todettu olevan muun muassa seuraavissa aihealueissa:
- Lappeenrannan niittyalueverkoston luontoarvot. Toimenpiteessä voitaisiin selvittää kaupungin niittyalueverkoston ja mahdollisesti muiden viherympäristöjen luontoarvoja, esimerkiksi kasvilajien tai päiväperhosten lajimäärää.
- Uhanalaiset luontotyypit ja lajit. Lappeenrannan kaupungin mailla ei ole tehty maastokartoituksia uhanalaisten luontotyyppien esiintymisestä, joskin esimerkiksi kaavojen luontoselvityksissä ja muissa maastokartoituksissa on kertynyt tietoa myös luontotyypeistä. Myös uhanalaisten lajien esiintymispaikkoja koskeva tieto on osin puutteellista.
- Kaupungin omistamien metsien luontoarvot. Luontotiedon keruu voi kohdistua esimerkiksi metsäluonnon keskeisiin lajeihin ja lajiryhmiin kuten kangasvuokkoon, liito-oravaan, kääpiin, lintuihin tai hyönteisiin ja selvityksessä voisi kyselyn avulla selvittää myös asukkaiden näkemyksiä kaupunkimetsistä. Kaupungin metsien lahopuun määrää koskeva selvitys toteutettiin kesän 2022 aikana ympäristönsuojeluyksikössä.
- Kallioluontoa koskeva tieto on hyvin puutteellista Lappeenrannassa, kuten muuallakin Suomessa.
- Vesi- ja rantaluonto. Esimerkiksi Pien-Saimaan saaristokokonaisuuden luontoarvoista, vesi- ja rantaluontotyypeistä (esim. luonnontilaiset hiekkarannat) tai vedenalaisesta luonnosta ei ole kattavasti tai lainkaan tietoa. Myös pienvesistä ja niiden tilasta on niukasti tietoa.
- Kulttuurivaikutteisissa luonnonympäristöissä voi olla merkittäviä luontoarvoja, mutta tieto on vähäistä. Mahdollisesti merkittäviä luotoarvoja sisältäviä, mutta puutteellisesti tunnettuja alueita ovat esimerkiksi maanteiden tienvarret, pienpiirteiset maaseutualueet (mm. Joutseno), joutomaat, sorakuopat ja kallioleikkaukset. Tällaisten ympäristöjen luontoarvojen selvittämisellä voisi olla myös valtakunnallista mielenkiintoa. Luontokartoitus voisi kohdistua elinympäristöistä riippuen esimerkiksi putkilokasveihin, sammaliin, perhosiin tai muihin selkärangattomiin. Linnoituksessa tulisi tehdä hyönteiskartoituksia ja Ihalaisen kalkkikaivoksen ympäristössä putkilokasvi-, sammal-, jäkälä-, sieni- ja nilviäiskartoituksia.
Lajistokartoituksen kenttäosuus valmistui loppukesästä 2024. Ahti Pulli Jyväskylän yliopistosta teki kartoituksen osana Pro gradu-tutkielmaa.